Metson liito


Se oli 2000-luvun alkupuolta, kun Savukosken Vintilän alueella, Ettisselässä heräiltiin louteelta kirpakkaan pakkasaamuun. Tuohon aikaan oli jo läheiset ja lähekkäiset Ettisselän ja Moskun kämpät poltettu... tosi harmi homma, noilta kämpiltä kun oli aiemmilta vuosilta niin mukavia muistoja. Pakkanen laski yöllä reilusti alle kymmenen asteen, ja molemmilla oli hieman huonot makuupussit. Silloin hieman palelsikin yöllä, kun ei jaksettu pitää koko yötä tultakaan. Asiasta ei puhuttu, mutta seuraavana vuonna oli molemmille ilmaantunut uudet makuupussit.



Joka tapauksessa saatiin aamukahvit juotua ja lähdettiin kävelemään hiljakseen pikinokan kanssa Sormijoen vartta pitkin. Keli oli upea, maan kuura kimalteli nousevan auringon säteissä ja ilma seisoi paikallaan. Oli aivan hiljaista. Käveltiin hiljakseen polkua pitkin jokivarren jyhkeässä kuusikossa, pikinokan hölkätessä etsien lintujen hajuja. Oltiin kuljettu vasta muutama sata metriä kun koira jäi jonnekin meidän taakse. Pysähdyttiin odottelemaan koiraa.

Auringon säteet leikkasivat ilmaa suurten kuusten välitse. Kaverini ojensi kätensä ja osoitti sormellaan luonnon erikoiseksi muovaamaa keloa. Hän alkoi sanoa: "Katoppas tuota keloa, on ihan kuin naisen..", lause jäi kesken kun molemmat huomasimme tumman hahmon liitävän takavasemmalta. Jähmetyimme paikallemme ja saimme kokea jotain erikoista. Suuri metso laskeutui noin kymmenen metrin päähän eteemme varvikkoon. Metso seisoi edessämme kaula pitkänä aivan liikkumattomana. Jähmettyneinä katselimme metsoa ja kaverini oli edelleen käsi ja sormi ojossa kohti keloa. Hengityksestämme muodostui suuri höyrypilvi ympärillemme. Minua alkoi koko tapahtuma naurattaa aivan valtavasti ja sain tehdä todella töitä että sain pokan pidettyä. Meillä molemmilla oli sama mielessä; missä koira? Nyt olisi mahtava tilaisuus nähdä aitiopaikalta koiran ja metson kohtaaminen! Tilanne kesti noin puoli minuuttia, kunnes metso aavisti ettei tilanne ole aivan normaali ja hyppäsi siivilleen.

Kylläpä harmiteltiin molemmat, kun koira ei ehtinyt tilanteeseen mukaan. Mutta joka tapauksessa tilanne oli upea, josta jäi hieno muisto!

 
[Erätarinoihin]